Millaisilla eväillä sinä tallaat elämäsi polkuja? Tunnistatko ruokavaliossasi jonkin asian, joka kaipaisi pientä (tai isompaa) muutosta? Suurimmalla osalla suomalaisista haasteena on kasvisten syönnin lisääminen ja ateriarytmin säännöllistäminen.
Kasviksia on muitakin kuin jääkaappikylmiä juureksia
Olet ehkä kuullut, että päivässä olisi hyvä syödä yhteensä puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kuulostaako tolkuttomalta määrältä? Se tarkoittaa yhtä kourallista jokaisella aterialla, ei siis loppujen lopuksi mikään mahdoton tehtävä. Yhteensä siis 5-6 kourallista. Perunoita ei tähän määrää kuitenkaan lasketa. Hedelmät kannattaa pääasiassa nauttia mehun sijasta kokonaisina, niin saat hedelmän vitamiinit ja kivennäisaineet parhaiten talteen.
Mikä siinä kasvisten syömisessä on suomalaisille niin vaikeaa? Mahdollisesti tähän vaikuttaa se, että näillä leveyspiireillä tuoreita kasviksia ei ole ollut aina vuoden ympäri tarjolla ja ruokakulttuurissamme ei tunneta perinteisiä kasvisruokia joulun porkkana- ja lanttulaatikkoa lukuun ottamatta. Jotenkin tiukassa istuu myös käsitys, että kasvikset ovat mauttomia. Nyt tulee uutinen: kasvikset saa syödä siinä muodossa kuin ne parhaiten maistuvat! Kypsennettyinä, ruuan seassa, maustettuina, marinoituina, salaattina, raasteena, kasvispihveinä, ihan miten vaan. Voit tehdä makkaran mieleiseksi ja syödä kasvikset ihan juuri siinä muodossa kuin lystää ja kaikilla mausteilla. Pakastekasviksetkin saavat synninpäästön, syödäänhän täällä pakastemarjojakin. Miksi pakastetut kasvikset olisivat siis sen huonompia valintoja?
Kasviksista, marjoista ja hedelmistä saa runsaasti C-vitamiinia, folaattia, magnesiumia ja paljon muita tärkeitä vitamiineja ja kivennäisaineita kuitua unohtamatta. Ne ovat kevyttä syötävää, joten painonhallinnan näkökulmasta niillä on kiistämätön merkitys.
Murua rinnan alle tasaisin väliajoin
Entä se säännöllinen ateriarytmi, mikä merkitys sillä on? Säännöllisesti syömisen merkitys on suuri verensokerin tasaisena pitämiseksi ja näläntunteen hallitsemiseksi. Useimmille sopii ruokailu n. 3-4 tunnin välein. Jos jättää aamupalan väliin ja kuittaa lounaan kevyellä salaatilla/keitolla, iltapäivän sokerinhimo on useimmille tuttu ilmiö. Aamun ja aamupäivän syömättömyys kostautuu viimeistään illasta, jolloin nälkä on paisunut jo hillitsemättömiin mittasuhteisiin ja liikenne jääkaapille on jatkuvaa. Silloin tulee helposti syöneeksi ihan liikaa, sillä näläntunne ei poistu normaalikokoisella aterialla. Ja kun illalla syödään liikaa, aamulla ei ole nälkä, aamupala ei maistu ja sama kuvio toistuu jälleen. Nälkää ei voi huijata. Jos syöt aamulla ja aamupäivällä liian vähän, elimistösi huutaa jossain vaiheessa ruokaa niin kovaa, että se huuto ei sammu muutamalla hapankorpulla.
Kohtuus kaikessa on varsin paikkaansa pitävä viisaus. Se pätee myös ruokailurytmin osalta, sillä jatkuva napostelukaan ei ole hyvä asia varsinkaan hampaille. Jos kunnon ateriat korvataan jatkuvalla ”laiduntamisella”, energiaa tulee useimmiten liikaa. Siksi suositeltavinta on syödä aamupala, lounas, iltapäivällä laadukas välipala, päivällinen ja iltapala. Silloin nälkä pysyy hallinnassa, eikä aterioiden välissä ole tarvetta raottaa ruokakaapin ovea.